Vietimme päivän läheisessä huvipuistossa, ei enempää tai vähempää kuin Disney Worldin Epcot Centerissä. Epcot on meille tuttu ensimmäiseltä road tripiltämme (siltä ensimmäiseltä) kesällä 2008, ja lisäksi Joonas vanhempineen on käynyt puistossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1986. Orlandossa on valtavasti muitakin huvipuistoja, ja olisimme voineet valita myös jonkun muun, mutta seurueemme synttärisankarin toiveesta päädyimme Epcotiin.
Tiesimme siis hyvin, mihin olimme tulossa, mutta joka kerta se kuitenkin yllättää: Väenpaljous. Epcotissa käy keskimäärin yli 33 000 ihmistä päivittäin, eli kuin kaikki varkautelaiset ja leppävirtalaiset laitettaisiin kaikki kerralla jonottelemaan samoihin laitteisiin. Jumituimme jo huvipuiston porttijonoihin, kun tunnollisina jonottajina pidimme paikkamme, ja sivuilta tunki perheitä ja sukuja ohitse. Excuse me, excuse me. Seuraavaksi jonotettiin laitteisiin, restroomiin, elokuvateatteriin, limukassalle, laitteisiin, hampurilaiselle ja laitteisiin. Pisimpään jonotimme sisälle puistoon ja Chervoletin Test Track -laitteeseen, yli tunnin kumpaankin. Soarin-lentoakin maapallon ympäri odotettiin kolme varttia. Pidän itseäni suhteellisen kärsivällisenä, varsinkin niiden asioiden suhteen, joihin en pysty vaikuttamaan, mutta tottahan se harmittaa seisoa tuntitolkulla jonossa tietäen, että moni mukava laite jää kokematta, kun aika menee jonossa jalkaa vaihtaessa.
Laitteiden sisäänkäynneillä on näkyvillä arvioitu jonotusaika. Tällä kertaa tarjolle on tullut ilmainen ja hyvin toimiva langaton verkko, ja apsi, joka kertoo jonotusajan reaaliajassa. Apsi voi periaatteessa auttaa laitteiden valinnassa ja vähentää kävelemistä isossa huvipuistossa, mutta toisaalta aiheuttaa nopeaa vaihtelua jonoissa, kun 33 000 ihmistä kyttää, milloin on hyvä hetki mennä suosikkilaitteisiin.
Turhauttavasta odottamisesta huolimatta, päivästä jäi käteen myös hyviä kokemuksia. Soarin maailman ympäryslento valaineen, norsuineen, upeine maisemineen ja yllätyksineen oli jälleen hieno kokemus. Test Trackin satasen vauhti mutkaan oli huimaa, ja Disneyn ja Pixarin 4D-lyhytelokuvat (Mickey Mouse Get a Horse, La Luna ja For the Birds) hauskuuttivat ja hurmasivat.
Epcotissa on myös kiva vain käyskennellä aurinkoisessa ja lämpimässä kelissä, pysähtyä katselemaan hienoja "Maita", sekä ihmetellä ihmisvilinää ja ihmisten teemavarusteita. Mikki-korvia, Disney-paitoja, Frozen-mekkoja tai valomiekkoja joka toisella, niillä muilla olkalaukuissa Disney-pehmoja, -juomapulloja ja -keräilykortteja. Minäkin omistan yhden pinkin Minni-paidan, mutta onneton olin jättänyt sen kotiin.
Epcot ei ole juuri muuttunut kahdeksassa vuodessa, mutta kivasti on uutta tekniikkaa alettu hyödyntää esim. Test Trackillä. 5-minuutin mittaista raidia edeltää oman kulkupelin suunnittelu helpon käyttöliittymän avulla, ja raidin aikana saa palautteen siitä, miten oma auto pärjäsi testiradalla. Joonaksen tähtikuvioinen pinkki (minun valitsema väri) urheiluauto pärjäsi kierroksen parhaiten talviolosuhteissa ja tehokkuudessa!
Huvipuistot on nyt nähty, huomenna vietetään synttäreitä, joita ei vietetä, ja loppuloma... Se on vasta alkamassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lähetäppä kotimaan kuulumisia tai kommentoi muuten vaan!